Sisäministeriö julkaisi maanantaina tuoreen kansallisen riskiarvion. Kyseessä on raportti, jonka tehtävänä on tunnistaa mahdollisia uhkia ja häiriötilanteita sekä arvioida niiden vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Sanomattakin on selvää, että tällaiselle riskiskenaarion päivittämiselle on jatkuvaa tarvetta.
Aiemmat raportit on julkaistu 2015, 2019 ja 2023. Niiden vertailu antaa hyvän kuvan siitä, miten riskiarvio Suomessa on muuttunut kymmenessä vuodessa. Yksi keskeinen muutos on se, että väärän tiedon tuottamista ja välittämistä pidetään entistä keskeisempänä ja alati arkipäiväistyvänä ilmiönä.
Perinteinen media on nostettu yhdeksi keskeiseksi suojautumiskeinoksi.
Vielä vuonna 2015 informaatiovaikuttaminen ei ollut itsenäinen uhkamalli vaan se nähtiin ennen kaikkea osana turvallisuuspoliittista kriisiä, painostusta ja kybertoimintaa. Vuonna 2019 julkaistussa vuoden 2018 raportissa se oli jo oma uhkamallinsa, jonka todennäköisyyden arvioitiin olevan kasvussa. Valeuutiset, valesivustot, botit ja manipuloitu sisältö olivat nousseet vaikuttamisen välineiksi. Vuonna 2023 uhkakuva syveni entisestään, mutta yksi asia loisti vielä silloin poissaolollaan. Tekoäly mainittiin vasta tuoreessa, maanantaina julkaistussa raportissa. Se on kustannustehokas tapa toteuttaa halutunkaltaista disinformaatiota kuvin ja videoin. Uusi teknologia tuo uuden ulottuvuuden informaatiolla vaikuttamiseen.
Disinformaatiolla voidaan pahimmillaan vääristää oikeaa tilannekuvaa, jolloin myös päätökset perustuvat valheelliseen maailmaan. Se voi vahvistaa ihmisryhmien hajaannusta ja lisätä epäluottamusta viranomaisia kohtaan.
Raporteissa on nostettu ansiokkaasti esille myös vastuullisen median merkitys disinformaatiolta suojautumisessa ja virheellisen tiedon torjumisessa. Jo vuoden 20198 raportissa todettiin, että luotettavan kotimaisen mediasisällön merkitys korostuu informaatiovaikuttamisen lisääntyessä.
Sittemmin perinteinen media on nostettu yhdeksi keskeiseksi suojautumiskeinoksi. Luotettava media vahvistaa henkistä kestävyyttä ja yhteistä tilannekuvaa. Vastaavasti se vähentää haitallisen informaatiovaikuttamisen tehoa.
Perinteisen median rooli nykyisessä informaatioympäristössä ei siten pitäisi tulla enää yllätyksenä kenellekään. Siksi on hämmentävää, että STT:n kaltaisen uutistoiminnan arvo aletaan ymmärtää vasta nyt kun päätös sen lopettamisesta on jo tehty.